{ riviin järjesty }

Kaamea flunssa. Aivastuttaa ja nenä vuotaa kuin seula. Ääni on käheä kuin Paula Koivuniemellä, ja nenä punainen kuin Petteri Punakuonolla. Juuri kun olin ajatellut noudattaa HeiaHeian ohjetta, ja tsempata hiukan lisää, sekä korottaa rimaani. No, hyötyliikuntaa ei voi välttää; Himputin lumityöt kun pitävät aktiivisena. Jo riittäisi lumentulo yhdelle talvelle.
Lieneekö syy sairastelun tylsyydessä vai tulevassa muutossa, mutta joka tapauksessa olen saanut äärimmäisen järjestelypuuskan. Ihana tunne laittaa tavaraa pois, ja nähdä konkreettisesti miten asiat järjestyvät selkeisiin riveihin. Vähemmän kannettavaa, vähemmän kannettavaa.... Mantrani, ymmärrätte varmasti!
Ensimmäisenä kävin käsiksi omaan henkilökohtaiseen omaisuuteeni. Seuraavaksi karsinnan alle joutuu taloustavara, kuten astiat ja liinavaatteet. 3-vuotiaan omaisuus onkin haasteista suurin, syypäänä ylitunteellinen äiti, joka ei ole osannut luopua vielä mistään.

Ehkä se elämä tästä taas pikkuhiljaa saadaan mahtumaan pahvilaatikoihin. Tai ainakin osittain. Se on varmaa, että ilman asianmukaisia taukoja, ja taukopullaa, ei tätäkään työtä jaksaisi tehdä. Tiedän, ei ihan kondiittoritasoa, eikä pullantuoksuista kotiäitiäkään, mutta maku se on, mikä ratkaisee. Lumista ja pullanmakuista laskiaistiistaita itse kullekin!

***

{ arjen estetiikkaa }

Ehdottomasti parhaita arjen estetiikan lisääjiä ovat (kukkien lisäksi) kauniit pakkaukset. Harmillisen vähän arkinen pakkaussuunnittelu kuitenkaan tekee vaikutusta. Varsinkin elintarvikkeiden kohdalla pakkausuudistuksia nähdään aika vähän. Ymmärrettävästi tuotteen tunnistettavuus menee uuden lookin edelle.

Mitä taas tulee kosmetiikkaan, pakkaussuunnittelu on yleensä huomattavasti ylellisempää. Ostamalla kalliin ja laadukkaan tuotteen, saat samalla kauniin pullon tai purkin. Ja tähän lankaanhan mennään myös toisin päin; Itse ainakin myönnän ostaneeni kosmetiikkaa vain kauniin pakkauksenkin vuoksi! Tai ainakin se on vaikuttanut valintaani.

Vessan käsisaippua on minulle yksi arkisen estetiikan mittari. Olen valmis maksamaan jokusen euron enemmän, jotta lavuaarin reunalla notkuu kaunis pumppupullo. Toki täytettävä pullo olisi paras vaihtoehto, mutta ajan myötä niihinkin aina kyllästyy. Ostopäätökseeni vaikuttaa pakkauksen ulkonäön lisäksi tuotteen tuoksu, ja jossain määrin ekologisuuskin. Ymmärrän toki, että uusi nestesaippuapakkaus on aina uusi jäte.

Kun nykyinen (pitkäaikainen suosikkini) L'occitanen laventelisaippua meni ja loppui, olin markettivalikoiman armoilla. Prisman hyllyllä tein positiivisen löydön. Raikas pakkaus erottui selvästi kilpailijoistaan ja tutut markettien merkit sekoittuivat keskenään. Ehdottomasti onnistunut pakkaussuunnittelu! Kookosmaidolla rikastettu käsisaippua tuoksuu hyvälle, ja pakkaus kertoo tuotteen ekologisuudesta (mm. sodium laureth sulfate free). Alle kolme euroa maksava käsisaippua hyppää ostoskärryihin, ja päätyy laventelisaippuan paikalle. Kotona nopea googletus ja selviää, että kyseessä on italialainen Athena's. Miten ikinä lieneekin prisman hyllylle päätynyt, olen kuitenkin tyytyväinen, että törmäsimme. Virkistävä löytö, todellista arjen estetiikkaa. Pakkauksen lisäksi itse saippuakin osoittautui toimivaksi.

Pienet ne on arjen ilot, mutta parempi niin. Jokaisesta päivästä pitäisi pyrkiä löytämään kauneutta, juurikin sitä arjen estetiikka. Tänään se on saippua, huomenna ehkä jotain muuta.
Kiitos vielä jokaiselle edelliseen kommentoineelle. Olette kultaisia!

EDIT: Palasin juuri tutkimusmatkalta prismasta, ja huomasin, että myös ne Maison Belle tiskiaineet löytyvät nykyään marketin hyllystä! :)



**** 

{ looking for a place called home }

Jees, voinhan sen nyt teillekin paljastaa; Mikä niin on jännittänyt ja vienyt sisustus inspiraation. Miksi blogissa on koko ajan vähemmän kotia ja sisustusta. Yksinkertaisesti siksi, että tämä alkaa nyt olla meidän entinen koti! 

Eilen teimme viralliset kaupat. Siis myytiin tämä. Kuukausi aikaa muutta, mutta minne? Jutun toinen puoli kun on se, että sitä meidän unelmakotia ei ole vielä löytynytkään. Mikä vaan ei enää kelpaa, talon pitää tuntua kodilta. Nyt siis etsitään sitä meidän loppusijoituskohdetta. Edessä väliaikaisasumista ja etsintöjä. Olen kuitenkin positiivinen. Olo on oikeastaan älyttömän vapaa. Tämä on ehkä nykyisen elämäni hurjin seikkailu, hypätä pois turvallisesta ja tutusta, mennä kohti tuntematonta päämäärää ja unelmaa. Rehellisyyden nimissä kauhistuttaakin; Miten selvitä muutosta, miten säilöä omaisuutensa, mitä tarvitaan, ja minkä voi varastoida? Kuinka pitkä on väliaikainen? Sanotaan, että pisin mahdollinen, mutta haraan tässä kohtaa vastaan. No, aika näyttää.

Tästä alkaa siis matka. Elämän mittainen kotia kohti kulkeminen. Saattaa olla pitkä ja kivinenkin tie, mutta onpahan otettu ensimmäinen askel. Ehkä hiukan eri tavalla, kuin olimme suunnitelleet, mutta askel se on silti. Tätä matkaa saatte siis halutessanne kulkea kanssani.
Juhlan kunniaksi piti hiukan herkutella Ja mikäs sen parempaa, kuin kuuma kaakao kera vaahtokarkkejen. Nam!


***

{ happy valentine's day }

Ihanaa ystävänpäivää rakkaat ystäväni!

Olkoonkin sitten kaupallinen tai muuten vaan turhakejuhla, ystävänpäivä piristää kivasti arkea. Näin keskelle viikkoa osuessaan se sekoittuu tavalliseen päivään, mutta kenties joskus onnistuisi vielä viikonlopun teemajuhla. Ei ehkä ihan amerikkalaiseen tyyliin, mutta näyttävästi kuitenkin.

Ystävänpäiväherkkuja kuvina. Jospa vaikka päivän kunniaksi laskiaispullaa omaan napaan. Ja kaverille kanssa.

Muistakaa halata ja pusutella! 

pics via we♥it & Pinterest

***

{ monday pics }

Kuten olette ehkä huomanneet mun on blogini hiukan muokkauksen alla. Homma, joka on pitänyt tehdä jo aikoja sitten, mutta jäänyt lähinnä osaamattomuuteni jalkoihin.

Tämä kun on sellainen "oma tilani" vaatii sekin välillä visuaalista päivitystä. Vähän kuin uudelleen sisustaisi blogiaan. Visiot ovat olleet jo korvien välissä, mutta koska taidot eivät ole riittäneet, delegoin tehtävän muualle. Niinpä "oma tilani" on nyt osaavampien käsien armoilla. Jospa pieni päivitys nyt onnistusi paremmin!

Eli pikaiset maanantai terkut teille kera tulppaanien. (Liikaa tulppaaneja yhteen blogiin, tiedän.) Taitavammat sormet saavat taas jatkaa. Palailen, kunhan hommat saadaan kuntoon!

***

{ lauantaita }

Kaikenlaista puuhaa, joka pitää kiireisenä. Silti mukavaa herätä hitaasti lauantai päivään, kun koko perhe on kasassa.

Ei mitään suuria odotuksia viikonlopulle, mutta pieniä iloja silti tiedossa.

Suloista viikonloppua!

****

{ nude }

Nude sävyiset kynsilakat jakavat mielipiteitä. Kuulun itse siihen ryhmään, joka kokee ne kauniina. Olen nude-tyyppi - vuodesta toiseen.

Kyselin teiltä keväällä vinkkejä kynsien vahvistamiseksi. Monta erilaista kovettajaa ym. tuli testattua, mutta ehdottomasti parhaaksi vinkiksi osoittautui kynsien säännöllinen öljyäminen. Niinpä mulla on nykyään keittiössä aina oliiviöljyä pienessä lasissa, ja tilaisuuden tullen hieron sitä kynsiini ja kynsinauhoihin.

Ikävä totuus on kuitenkin se, että oikeita pitkiä ja paksuja kynsiä en taida koskaan saada. Öljyäminen on antanut kynsille pari ylimääräistä milliä, ja kädet ovat pysyneet siistin näköisinä. Yleensä pakkanen saa kuivat käteni haavoille asti, mutta tämän talven olen säästynyt tuoltakin vaivalta. Siihen sen ihmeitä tekevä vaikutus kuitenkin jää.

Käytän erittäin harvoin kynsilakkaa, vaikka sorrun usein ostamaan uuden, mielestäni herkullisen, sävyn. Nuden sävyjä ja hentoa pinkkiä löytyykin putelli kaupalla. Viime viikkoina olen taas alkanut pohtia kynsien geelaamista. Josko jälleen ihan pienet tipit kynnen kärkiin, siitä kun tulee niin supernaisellinen olo. Mutta: Geelauksesta tulee taas kuitenkin kierre, ja sama lyhytkyntisyys on edessä taas jossain vaiheessa. Todennäköisesti kaikki öljyämisellä saavutettu hyöty myös katoaisi geelausten mukana.

Tätä hurjan kimuranttia ongelmaa pohtiessani ajattelin aloittaa kuitenkin niiden vessan kaapista löytyvien kynsilakkojen käyttämisen.

Niinpä sipaisin pari kerrosta uusimmasta pullostani, ja loin tyytyväisen silmäyksen sormenpäihini. Tällä mennään nyt ainakin hetken aikaa!

Aurinkoa päiväänne!

***

{ mielessä kevät }

Varmasti monella muullakin! Nyt kuitenkin lähinnä kevättakin muodossa.

Käväisin nimittäin eilen pitkästä aikaa Turussa, ja mukaan lähti pari heräteostosta.

En itse asiassa olekaan pahemmin käynyt kaupoilla sitten black magic woman - episodin jälkeen.

Anyway, jälleen jäi löytämättä se, mitä etsin, mutta Zarassa en voinut vastustaa beigeä trenssiä. Varsinkaan sen jälkeen, kun oli Stockalla kuolannut unelma trenssini, ja todennut, ettei pelimerkit nyt millään riitä. Tästä Zaran versiosta nimittäin puuttui se nolla sieltä hinnan perästä :)

Takeilla on tietysti eroa muutenkin kuin yöllä ja päivällä, ei se siihen nollaan jää.

Ehdottomasti suurta plussaa takki saa pitkistä hioistaan. Kiva kun saa istuvan takin täyspitkillä hioilla!

Kultaiset metalliosat hiukan mietitytti, mutta toisaalta ne korvaa mun muuten aika korutonta lookkia.

Vinkkinä siis muillekin pienemmillä pelimerkeillä pelaaville!

Oikein kelpo takki tähän hätään paikkaamaan sitä klassisen Burberryn aukkoa. Beige trenssi kun nyt oleellisesti kuuluu siihen "edustuspuvustoon", ainakin mulla.

Nyt odotan vain kevättä ja trenssikelejä!

Mies muuten tokaisi, että hyvä, kun hankin kevättakin jo nyt. Hänellä on kuulemma yksi murhe vähemmän tälle keväälle. :)

Ja kyllä, olen tietoinen juurikasvustani, ja aion mennä kampaajalle, kunhan saan päätettyä, että mitä tuolle piiskalle tehdään....

***

{ huutoa }

Tulin vain huikkaamaan, että lisäilen taas tavaraa huutikseen.

Mollya ainakin olen jo tuikannut myyntiin.

Joitakin kohteita myös sulkeutuu ihan kohta, eli kurkkikaapa, jos on jotain teille tarpeellista!

Tässä suora linkki kohteisiin:

***

{ jännää }

Kävin heittämässä puumerkkini yhteen paperiin. Hassu fiilis!

Omalla tavallaan pelottavaa, mutta toisaalta niin kauhean jännää.. Mies käski ottaa seikkailun kannalta. Voi tosin olla, että hymy vielä hyytyykin. Kerron teille myöhemmin lisää!

Aurinkoa maanantai päivääsi!

***