Tulin kertomaan, että hengissä ollaan!
Teknisistä syistä minulle tuli parin päivän totaali paussi bloggaamisesta. Aluksi pystyin kakkoskoneelta kommentoimaan teidän juttujanne, mutta sitten sekosi koko bloggeri ja samalla sähköposti. En tiedä, miltä blogini muiden koneilta näyttää, mutta omani kertoo, että kaikkien vanhojenkin postausten kuvat ovat heittäneet ihan härän pyllyä! Todennäköisesti nuo kapeat kuvat eivät tälläkään kertaa pysy rinnakkain. (Ideoita, miten saada homma toimimaan?)
Mutta, ei voi mitään. Tästä jatketaan!
Edellisessä postauksessa pohdein bloggaamista. Kiitos kun kerroitte mielipiteitänne. Oli kiva kuulla, ettei aiheesta toiseen hyppiminen ole lukijoille ongelma.
Olen tässä miettiessäni tullut siihen tulokseen, että en kuitenkaan voi blogillani kaikkia miellyttää, joten siihen ei edes kannata pyrkiä. Jatkan fiilis pohjalta, kirjoitan niin kuin kulloinkin parhaalta tuntuu. Ja aiheesta joka kulloinkin tuntuu parhaalta!
Parin päivän pakkotauko tulikin siis aivan kuin tilauksesta, ja juuri oikeaan aikaan!
Koska ehdein jo luulla, että kaikki kuvatiedostoni ovat kadonneet savuna ilmaan, innostuin kuvamaan kotona oikein urakalla. (Sittemmin vanhoja kuvia on pystytty kaivamaan jostakin muistin uumenista.)
No , mikäs kuvatessa, kun valoa on ainakin riittämiin! Koettelen teitä tällä kertaa kuvakimaralla olohuoneesta. :)
Lauantain Ikeareissulla ei tarttunut mukaan muuta kuin sipulikukkia ja kynttilöitä. Tosin ei ollut aikomuskaan mitään suurempaa hankkia.
Tänne olohuoneeseen katsottiin mattoja. Haluaisin niin kovasti sellaiset tummanpunaiset aidot villamatot. Olen vihdoin saanut myytyä idean jopa miehelle. Ovat vain niin himputin kalliita! Ja mietittiin kyllä, että jos joskus olisi varaa sellaiset hankkia, niin ei ehkä ikeasta kuitenkaan ostettaisi.
Vaikka toisaalta voi olla, että tulevat samasta paikkaa, kuin muutkin... Mene ja tiedä!
Matot olisi sellainen ikuisuus sijoitus. Sitten joskus eristäisivät mukavasti vanhaa lankkulattiaa :)
Ruokapöydän pitsiliinat ovat kaikki äitini tekemiä. Aluksi oli ajatus hankkia tuohon päälle lasi, mutta jotenkin tämä on aidonpi näin. Ja eihän tässä arkena syödä. Oikeastaan hyvin harvoin pöytää ruokailuun edes käytetään. Lähinnä Niilon vuoksi ruokailemme aina keittiössä.
Tuleva pääsiäinen on inspiroinut erilaisiin askarteluihin ja asetelmien tekoon. Saa nähdä loppuuko innostus ennen huhtikuuta! :)
Ei siis mitään oikeeta asiaa. Taaskaan! :)
Mukavaa tiistain jatkoa kaikille!
.jpg)
